Meeri Kurisumasu, yo

Toivottavasti muilla kuin meillä South coastin juipeilla oli parempi tuuri lumen suhteen, sillä eilen vettä satoi kuin esterin anuksesta.

Japanilaisethan eivät tunnetusti ole kristittyjä, mutta kuten Bart Simpson sanoi: "Christmas is the time when people from all religions come together to celebrate the bith of Jesus Christ". Eli mikäs shintolaisia estää juhlimasta ylikansallista kulutusjuhlaa, eipä yhtään mikään.

Huomenna on siis "the day" eli jouluaatto jolloin saadaan helvetisti ruokaa ja toivon mukaan lahjoja, joten eiköhän pistetä musiikit soimaan sitä varten. Ottaen huomioon blogin aihepiirin ja viime aikoina liikaa vallineen animeteeman, on aika palata takaisin j-urbaniin.

Kick the Can Crew on kolmen hengen hip hop-joukkio joka koostuu MC Krevasta, MCU:sta ja MC Littlestä - nykyisin Kreva on lähtenyt soolouralle ja bändin viimeisin lätty tuli ulos 2004. KtCC ehti kyllä julkaista kolme studioalbumia ja kokoelmalevyn, jotka kaikki ovat pirun hyvää settiä. Youtubesta löytyy reilusti jos viitsii etsiä. Ohessa kiva jouluräppi tältäkin loistavalta, joskin edesmenneeltä ryhmältä.



Moni on (toivon mukaan) kuullut äärettömän kauniin, Japanin ässämies Ryuichi Sakamoton, säveltämän Merry Christmas, Mr. Lawrence-kappaleen jota käytettiin aikoinaan samannimisessä leffassa. Hyvin tunteikas sävellys, joka jää jokaisen mieleen, ja jota kuunnella jouluyönä yksinään kaikessa rauhassa. Muistuttaa hieman Joe Hisaishin Miyazaki-leffojen scoreja, mutta ottaa omaperäisen elektroniikkamies-Sakamoto-otteensa. Jos olette jostain syystä tai toisesta välttäneet tämän mestariteoksen, niin tässä varsin jouluisa sovitus, ja tässä alkuperäinen versio joka sekin on loistava.

Biisistä on meidän r&b-perseiden iloksi luonut mukavan sovituksensa myös amerikkalais-japanilainen laulajatar Ai, koko nimeltään Ai Carina Uemura. Kuunnellaanpa siis.



Erilainen versio, mutta kieltämättä toimiva! Jos olette eri mieltä, niin toivon että saatte pihakoivun risuja joululahjaksi. Häh häh hää.

Eli hyvät joulut kaikille! Lisää joulu- ja talviteemaista musiikkia löytyy Asian+Nationista (tsekatkaa linkkilista), suosittelen etenkin r&b-kaksikko Chemistryn albumeja - niitä riittää ja varmasti tykätään.

Kun subit eivät riitä

Viime postaukseni innoittamana päätin hieman muistella hassua asiaa nimeltä lokalisaatio. Näin fillerinä työskennellessäni muiden blogitusaiheiden kanssa.

Kaikki tietävät mitä jenkeissä animelle tehdään. Ehkä kaikkien tuntema esimerkki on One Piecen tapaus, jossa dubbiyhtiö 4kids repi irti lähes kaiken mikä irtosi ja vähän muutakin, mennen välillä jopa hysteerisiin rajoihin. Esimerkiksi tällaiseen. Huomatkaa Helmeppon vasara..viritelmä..mikälien mystinen muuntautuminen takaisin pistooliksi muutamassa framessa. Ja Zoron ristipaalun ylimmän pulikan poisjättäminen kristillisten viittausten poistamiseksi. Sen lisäksi tarinan kannalta vitaali Little Garden-arkki jätettiin kokonaan pois, Sanjin (savuava) tupakka sensuroitiin tikkariksi, väkivaltaa ja verta leikattiin ja sellaista perinteistä.



Jotkut editoinnit taas olivat sitten aivan käsittämättömiä.

Eikä tietenkään voi unohtaa vanhaa kunnon One Piece-räppiä. Ja kyllä, tuo on oikea, alkuperäinen OP:n dubbitunnari. Jopa minä, paatunut hopparipaskahousu, järkytyin tällaisesta kortista, sillä rakastan alkuperäistä We are!-biisiä. Lopulta 4kids sitten tarpeeksi raiskattuaan pudotti One Piecen kokonaan listoiltaan ja alkuperäisille versioille uskollisuudestaan tunnettu FUNimation poimi sen sieltä siipensä alle. Jenkkifanit saivat upouuden version We Are!sta Vic Mignognan laulamana, joka muuten on Edward Elricin dubbinäyttelijä loistavasta FMA-dubista. Enkä edes tarkoita tuota sarkasmina.

Tällaista on tietenkin tapahtunut myös esimerkiksi Sailor Moonille, jota aikoinaan silvottiin oikein kunnolla Disney-instituution omistuksessa olleen DiC:in toimesta (Myöhemmin vaihtui Cloverfieldiin, jonka dubbi on itseasiassa melko hyvä). Perinteistä väkivallan ja alastomuuden sensurointia ja kuuluisana Sailor Uranuksen ja Neptunen lesbosuhteen poistaminen sekä täydellinen ensimmäisen kauden finaalin silpominen. Niin, ja homoseksuaalin Zoiciten muuttaminen naiseksi. Ja... tietenkin tämä painajainen, josta moni onnekas ei koskaan ole kuullutkaan. Juonena siis oli tehdä Sailor Moonista jenkkiversio, jossa käytettäisi animaatiota ja liveactionia sekaisin. Tietenkin mukana olivat myös kiintiötä täyttävät afroamerikkalainen ja ... liikutarajoitteinen. Yritys luojan kiitos jäi vain parin minuutin pituiseksi promopätkäksi (sekä pilottijaksoksi, jota ei koskaan näytetty yleisölle), mutta elää edelleen legendana Sailor Moonin fandomissa. Lisää Sailor Moon-dubin muutoksista voi lukea syvemmin Sailor Moon Uncensoredista.

Suosittua lokalisaatioissa on myös japanilaisten ruokien muuttaminen sämpylöiksi ja pipareiksi. Pokemonista jäi jenkkiversiosta Jamesin pumpattavat kumitissitkin. Ameriikan ulkopuolellakin toki osataan, esimerkiksi lähes legendaariseksi muodostunut Naruton saksadubbi ja sen ratkaisu poistaa Zabuzan miekan terä, jättäen jäljelle vain PIMP CANEN™. "BELIIIIIIEVE IT!"



Näitähän löytyy vaikka kuinka paljon jos oikein lähtee tarinoimaan. Oma "suosikkini" puhdistaa kuitenkin palkintopöydän mennen tullen. Tokyo Mew Mew kärsi melkoisen anaalikaktuksen 4kidsin teurastamolla, ja tämä pätkä jäi kummittelemaan mieleeni hyvin, hyvin pitkäksi aikaa. Tämänkin sarjan 4kids jätti kesken löydettyään jonkun uuden persraiskattavan, jättäen jäljelle löyhkäävän raadon pissisfestivaaliksi muutettua kissankorvaista lantakasaa. En edes pelkää myöntää olevani Tokyo Mew Mew-animen fani, sillä tämä veto oli pahinta mitä ikinä voin kuvitella. Tämä abominaatio. Jollette jaksa katsoa koko videota, tarkoittamani kohtaus alkaa ajan 08:27 kohdalla, vertailun vuoksi ensin japaninkielisellä versiolla. HNNGGHH.......

Mieleni tekevi rusentaa muutama kerrostalo tuon takia. Teitä varten etsin sen ja uhrauduin katsomaan uudelleen. TEITÄ VARTEN.

Tietenkin pitää ottaa huomioon, että eivät nämä lafkat ylitsevuotavaa pahuuttaan tällaisia sensurointeja ynnä muita tee, ja muun muassa Adult Swim-aikuisohjelmaslotissa näytettävät animet ovat säilyneet alkuperäisen kaltaisena ja helmiä on esimerkiksi Akiran dubbi, jota katson jopa alkuperäistä mielummin. Mutta "Kulttuurien sulatusuunissa" sekä kouluväkivallan maassa, USA:ssa, on hyvin paljon erilaista jengiä joiden harrastuksiin kuuluvat loukkaantuminen siitä, että japanilaisessa piirretyssä sattuu taustalla näkymään risti, pyssy, kanjikirjoitusta tai tummaihoinen henkilö. Lapsille näytettävien ohjelmien täytyy olla todella varovaisesti suunniteltua, toisin sanoen juonetonta ja ilmapäistä kohellusta. Japanissa moiselle hienotunteisuudelle näytetään niinsanotusti persettä. Tämän takia en ihmettele ollenkaan animen suosiota länsimaissa, sillä kuka nyt jaksaisi olla poliittisesti korrekti päivästä toiseen.

((Ja vakavalla naamalla, eli ilman satiiria. Ihan vain ennenkuin kukaan ehtii mainita South Parkia.))

No jaa, maassa maan tavalla. Mutta miten lokalisaatio toimii Japaninmaalla? Katsotaanpa, tässä on vuonna 2003 valmistuneen uuden Turtles-piirretyn introvideo ja biisi.




Meh. Käydäänpä sitten japaninm---



....

...Pyhä jännäkakka. Siis, vau. Olen vanhan koulukunnan turtles-homo, enkä uskonut että tuota uutta tietokone-pseudoanime-sontaa saisi näyttämään hyvältä itse kaikkivaltiaskaan, mutta.. dayumn. Olin väärässä. Ja kehtaan myöntää sen, välittämättä weeabooksi leimautumisesta. Tähän ei voi sanoa kuin "owned".

GOKU JOI KOKISTA

Stressirikas abielämä se vasta onkin mukavaa, etenkin kun blogikin jää pölyttymään hetkeksi (useaksi viikoksi). Lupaan tehdä linjaani muutoksen tässä ja nyt.

Puuhaillessani suuremman blogipäivityksen parissa, tarjoan lisää youtubepimppausta. Ne, jotka eivät sitä vielä ole tienneet, Dragon Ballista puuhataan parhaillaan Hollywood-leffaa. Kokemuksiahan japanilaisesta tuotannosta amerikkalaiseksi leffaksi on, joten tästä kuultuani tiesin että odotettavissa olisi jälleen kerran .. noh.. sitä itseään. Irkkikielellä Haisevaa jenkemiä, josta ei edes saa viboja.

No mutta, ehdin jo unohtaa koko asian kunnes törmäsin kohtalokkaasti leffan traileriin. Pidemmittä puheitta.. arvioikaa itse.




Täytyy aina hurrata amerikkalaisen ja japanilaisen sankarikuvan kohtaamiselle..


Voisin tietysti olla rationaalinen, järkevä ihminen ja arvostella traileria objektiivisesti, mutta en vain halua. En tiedä, kenen mielestä nämä ovat oikeasti toteuttamisen arvoisia ideoita, vaikka kohtalo on ennalta-arvattavissa. Muistelkaamme esimerkiksi Van Dammen tähdittämää Capcomin huippupelisarjaan, Street Fighteriin, perustuvaa leffaa vuosien takaa. Ai ette ole koskaan kuulleet siitä?


No, siinäs näette.

PS: Painajainen jatkuu.